29.2.2012

#10 Self portrait

IMG_0438
IMG_0439

Hymyile, niin elämä hymyilee takaisin.

Karkauspäivä. 'Ylimääräisestä' päivästä on otettava kaikki irti. Tänään siivoan, vien hakemuksen aineenopettajan pedagogisiin opintoihin ja illalla menen sitseille. Huomenna töihin pitkästä aikaa. Vähän jännittää.

/ Photo a day

28.2.2012

Oscar-loisteen lempparit

Parin päivän takaisia kuvia Ameriikan maasta, Hollywoodista, Oscareista ja sen punaiselta matolta on media ja blogit tulvillaan. Itsekin liityn mukaan mielelläni karkeloon. Prinsessamekot, kauniit kampaukset ja välkkyvät timantit ihastuttavat joka vuosi. Ja tietty ne miehet smokeissaan!

Kuten Nyt-liitteessäkin mainittiin, Oscareiden pukujuhla on nykyään stailistien näytönpaikka. Mutta ei se haittaa, hyviä he ovat selvästi työssään. Tänä vuonna en törmännyt yhteenkään todella mauttomaan viritykseen. Kaikki asut olivat kantajilleen sopivia.

Tässä kuitenkin oma top 3 -listaukseni:

138320997MW280_84th_Annual_
1344816
1. Rooney Mara oli päästä varpaisiin upea ilmestys. Givenchyn mekko avoimella yläosalla ja kauniisti laskeutuvalla laahuksella hipoi täydellisyyttä. Pelkistetty look ilman koruja ja suurta kampausta oli ihanan raikas.

138354934TM128_84th_Annual_
2. Kristen Wiigin nude mekko ei ollut väristään huolimatta tylsä. Asu oli yhtä aikaa vähän hörhelö ja elegantti. Mustat kynnet ja vihreä sormus on yhdistelmä, jota aioin kokeilla itsekin.

138354934TM108_84th_Annual_
3. Kate Maran puku oli syötävän suloinen. Kukkabrodeeraus ja toispuoleinen 'hiha' ovat kauniita yksityiskohtia.

Vaaleaa, herkkää, romanttista ja vähän veistoksellista. Siitä tykkään.

Kuvat: harpersbazaar.com, mtv3.fi/helmi

27.2.2012

#9 Front door

IMG_0453

Kuvasin tänään myös etuoven, kun tulin takaisin keskustasta. Sama ovi on ollut pääsytie kotiin jo yli neljän vuoden ajan. Rappukäytävässä tuoksuu vanhalle talolle ja joskus paistetulle sipulille.

#8 Sun

IMG_0443

Hilpaisin heti ulos, kun aurinko pilkisti pilvien ja talojen takaa. Ihan pian on maaliskuu, aurinko tulee esiin piilostaan koko ajan useammin ja illat valaistuvat. Nenään jo melkein kiirii kevään tuoksu!

26.2.2012

#7 Button

IMG_0407
IMG_0404

Jos eilisen ruoka oli tylsä aihe kuvaan, niin nappi/nappula aiheena vasta tylsä onkin. Päätin kuvata viimeisimmän kirppislöytöni, haalean vaaleansinisen kauluspaidan ja sen pienet napit.

Ainoa käsityö, minkä muuten osaan (juuri ja juuri) on napin ompeleminen. Enkä edes tiedä miten langanpäähän saisi kestävän solmun.

Käsityötunnit oli kouluaikoina pelkkää tuskaa. Kun opeteltiin virkkaamaan, minä aloin kuulemma koukkaamaan. Villasukkia kudoin yli puoli vuotta. Varren pituus piti oli 10 senttiä, minä mittasin sukkaa millin välein, josko saisi jo lopettaa. Oikea-oikea-nurja-nurja -kaava meni minulla nurja-nurja-nurja-oikea-nurja-oikea, eli miten sattuu. Resorilta se ei ainakaan näyttänyt. Valmiista sukista löytyi kymmenittäin silmukkapakoja, joita merkitsin klemmareilla opettajan korjattavaksi.

Seiskaluokan lopussa alettiin tekemään farkkuja. Kässäopettaja ilmoitti helpotuksekseni, että "Sinin ei kuitenkaan tarvitse". Aloin tekemään ristipistotyötä. Kukkakuvan tekemiseen meni kuukausia, muilla pari viikkoa.

Oi niitä aikoja. Hih.

25.2.2012

#6 Dinner

IMG_0208

Tänään päivälliseni oli helppo ja halpa. Kanaa, riisiä ja kasviksia uunissa. Makeaa chilikastiketta vielä päälle. Ei sen kummallisempaa.

Meillä oli poikaystävän kanssa suuri väittely onko oikea termi kanan reisikoipi vai koipireisi (en tosin edes muista kumpaa mieltä olin). Mentiin kauppaan tarkistamaan asia. Lihahyllyllä oli pakkauksia, joissa luki reisikoipi sekä pakkauksia, joissa luki koipireisi. Tuli tasapeli, kumpikin oli oikeassa.

/ Photo a day 

24.2.2012

#5 10am

IMG_0610
IMG_0625

Kymmeneltä aamulla tuli vielä nukuttua ja köllöteltyä sängyssä. Kun vihdoin sain itseni ylös, syötiin aamupalaa. Radio soitti poppia ja leivänpaahdin kärysi. Nautin täysillä niistä harvoista aamuista, kun kummankaan ei tarvitse nousta aikaisin, eikä kiirehtiä mihinkään.

Perjantai-ilta sujuu koulutöiden parissa. Sen siitä saa kun lusmuilee alkuviikon.

/ Photo a day

23.2.2012

Viikon varrelta

Nyt on torstai ja tähän asti viikko on ollut mitä mainioin!

IMG_0598
IMG_0474
IMG_0498
IMG_0500
IMG_0603
IMG_0591

Viikko alkoi loistavasti, sillä maanantaina ruotsin tunnit oli peruttu. Muutenkin olen jättänyt koulujutut vähemmälle ja keskittynyt vain kivoihin juttuihin, kuten herkutteluun. Olen syönyt uuniperunoita, itsetehtyjä jättihampurilaisia, lakritsijäätelöä ja kaksi pussillista Polly-karkkeja. Terveysfanaatikoksi eivät voi ainakaan haukkua...

Olen katsellut televisiosta oikeasti viihdyttävää tosi-tv:tä, Top Chefia (söpöjä kokkeja, ilkeitä tuomareita) ja Matkaoppaita (hulluja turisteja, outoja oppaita).
Allekirjoitin työsopimuksen ja juhlittiin sitä skumppalasein.
Leivoin laskiaispullia ja söin niin paljon taikinaa, että valmis pulla ei enää maistunut.
Pääsin pesemään pyykkiä pesutuvan sijasta kotona, sillä saimme lahjaksi turhaksi jääneen pyykinpesukoneen.
Varattiin Tukholman risteily maaliskuulle neljän euron hintaan.
Tänään ostin valkoisia neilikoita kotiin ja illaksi vähän salmiakkia.

Aina ei tarvitse odottaa viikonloppuun asti. Arkipäivinäkin elo voi olla aika ihanaa.

22.2.2012

#4 A stranger

IMG_0410

Tämän päivän kohta tuntui haasteelliselta. Mistä löydän tuntemattoman, jota kuvata? Yritin hetken kärkkyä ikkunan takaa pihalla hääräävää lapiomiestä, mutta ei minusta ole vakoojaksi. Mietin kuinka kamalaa olisi itse huomata, että joku väijyisi minua kameran kanssa verhojen takana. :D

Niinpä esittelen teille vanhan karhuherran (tai rouvan?). Nalle on istuskellut kirjahyllyssämme jo neljä vuotta, mutta jäänyt silti vähän tuntemattomaksi. Vanha takkuturkki viettää meillä eläkepäiviään rauhassa istuskellen. Varmaan se miettii kaikkea vuosien varrella kokemaansa ja näkemäänsä, ja hymähtelee, että me nuoriso ei tiedetä siitä mitään.

Nalle on poikaystävän äidin vanha lelu. En tiedä tarkalleen kuinka vanha se on, enkä edes tiedä onko sillä nimeä. Sen tiedän, että siitä on pidettävä hyvää huolta. Mutta eikö rispaantunut herra näytäkin kuvassa ihan tyytyväiseltä?

/ Photo a day

21.2.2012

#3 Hands

IMG_0226
IMG_0228

Siinä siis kädet, päivän kuvauskohde. Ja kasa sormuksia.

Usein käsissäni killuu yksi tai kaksi sormusta. Simppeli hopeasormus on tämän hetken suosikkini. Välistä sormuksia on hankala löytää, sormeni on niin pikkuiset, että vain muutama rihkamakauppa myy tarpeeksi pieniä kokoja.

Talvella käytän pelkästään lapasia, sillä sormikkaisiin ei usein mahdu koru mukaan.

/ Photo a day

19.2.2012

Haaveissa

Sain kivan haasteen 1000 oceans -blogin Nelliltä. Tarkoituksena olisi listata kymmenen eri toivetta. Viiden niistä pitäisi olla hieman abstraktimpi asia, lopun viiden jokin konkreettinen tavara.

Toivelistan laatiminen ei ollutkaan niin helppoa kuin aluksi luulin. Tällä hetkellä asiat ovat niin hyvin, että enempää en edes uskalla toivoa. Minulla on opiskelupaikka, parisuhde ja koti täynnä tavaraa. Aloitan pian uudessa työssä. Asuin viime vuonna ulkomailla. Hankin kauan himoitsemani järjestelmäkameran. Elämä hymyilee ja tavaraa on niin paljon, että olin niitä tänään kirpputorilla myymässä.

Listani onkin hieman lyhyempi versio ja monet toiveet ovat enemmänkin tulevaisuuden haaveita.
(Ja näistä moni näyttäisi liittyvän asumiseen.)

Kantakaupungissa asuminen
Rauhallisessa lähiössä asuminen on mukavaa. Metro kulkee vierestä ja ruokakauppa on tien toisella puolella. Silti jossain vaiheessa haluaisin asua keskellä kaupunkia, keskellä kahviloita, kulttuuria ja kauppoja. Niin että jos yöbussista myöhästyy, voi kävellä kotiin.
helsinki

Oma koti
Joskus olen toivottavasti ikioman kodin omistaja. Haluan hyvän sijainnin ja pohjaratkaisun, muun voi rempata mieleisekseen.
small_img6334490512426692444

Oman kodin mukana voisin toteuttaa kaksi haavettani:

Uusi keittiö
Pelkistetty ulkonäöltään, valkeat kaapin ovet, toimiva kokonaisuus, avohylly kauniille purkeille.
01_rect540

Vaatekaappi
Iso ja käytännöllinen. Ulosvedettävät laatikot ja vaatetankoja kahdessa kerroksessa. Laukuille ja kengille tilaa.
wardrobedesign

Hääjuhlat
Jos joskus menen naimisiin, haluan kauniit, tunnelmalliset ja oman näköisemme häät. Juhlien järjestäminen on ihanaa. Saa valita mekon, koristella tilat, suunnitella tarjottavat. Toivon myös, että minusta ei kuoriudu stressaavaa bridezillaa, sitten kun hääpäivä koittaa.
tumblr_lopw84juuw1qf3v8bo1_500_large

Matka aurinkoon
Tällä hetkellä eniten houkuttelisi kulinaristinen matka Italiaan, jossa budjetti käytettäisiin pastaan, parmesaaniin, oliiviöljyyn, viiniin ja tiramisuun.
382704_293881117330476_100001257693232_889170_1301602999_n_large

Suomalaista muotoilua kotiin
Jos raha ei ratkaisisi, niin ostaisin kaikki huonekalut Artekista, Muuramelta tai Vepsäläiseltä. Iittalan ja Arabian tuotteiden perään kuolaan aina. Nyt olen erityisen ihastunut Vitriini-rasioihin.
iittala

Aika aikuismaisia toiveita. Kait sitä ollaan jo aikuisia.

Toiveita oli vain seitsemän kappaletta, joten en nyt toteuttanut haastetta täydellisesti. Katsotaan mitä käy, kun haastan Uimamajan Annin listaamaan toiveensa!

Kuvat: we♥it, iittala.fi, thekitchn.com, arkistojen kätköt

18.2.2012

#2 Words

IMG_0353

Sanat ovat Eppu Nuotion käsialaa ja ne löytyvät lasten runokirjasta Näin pienissä kengissä. Ostin kirjan vuonna 2003, vaikka en ollut enää ihan lapsi. Palaan lukemaan sitä aika ajoin, voittaa einoleinot mennen tullen. Aion säilyttää kirjan, jotta tulevat lapseni saavat sitä lukea.

Runot käsittelevät lasten suruja ja murheita. Ne voivat olla pienempiä, kuten se ettei saa ikinä postia, tai suurempia, kuten vanhempien ero tai isovanhemman kuolema. Mutta oli murhe pieni tai iso, lapsen maailmassa tarvitaan aikuinen lohduttamaan.

"On monenlaisia murheita / jotka kiusaavat lapsia.
Jospa vähän helpottaa / kun ne ääneen sanotaan."

/ Photo a day

17.2.2012

#1 Your view today

IMG_0335
IMG_0338
IMG_0325

Missä sitä kulkeekin, niin maisemaa hallitsee lumi. Se valaisee ja puhdistaa näkymän. Lumenvalkoinen voi merkitä monia eri sävyjä. Kuviini tallettui harmaansininen hetki. Valkoinen maa heijastaa taivaan sävyjä.

Toivoisin, että mieleni saavuttaisi samanlaisen rauhan, jonka voi aistia tämän päivän näköalasta. Kevyitä, kirkkaita ajatuksia.

16.2.2012

Lempilaite

IMG_0087

Nyt on tällä tytöllä pelit ja vehkeet kunnossa. Ostin vihdoin järkkärin, Canonin 600D:n. Ja voi että, kuinka innoissani olenkaan.

Silmät sirrissä ja sormet mutkalla olen ränklännyt kameraa, napsinut kuvia milloin mistäkin, kokeillut kaikkia mahdollisia säätöjä, tarkentanut tuhat kertaa ja käynyt käyttöopasta läpi sivu sivulta. Parissa päivässä olen oppinut valtavasti, ottaen huomioon, että en vielä viime viikolla tiennyt tuon taivaallista kameroiden tekniikasta. Harjoitus tekee mestarin.

Valokuvauksesta tuli nyt uusi harrastukseni ja kamerasta silmäteräni.

Koska kamera on jo lähestulkoon kasvanut käsivarteeni kiinni, ja koska minulla on vielä paljon opittavaa, aloitan blogissani valokuvasarjan. Monessa blogissa on nyt helmikuussa menossa Photo a day -haaste, jossa joka päivä otetaan ja julkaistaan kuva annetusta aiheesta:


Itsekin aion osallistua tähän, mutta hieman muunneltuna versiona. Kuvaan annetut aiheet ja käyn ne läpi annetussa järjestyksessä. En kuitenkaan laita tänne joka päivä uutta kuvaa, vaan silloin tällöin. Ja muutakin juttuja blogiin on luvassa, ettei homma menisi liian yksitoikkoiseksi.

Tästäkin olen innoissani, sillä kuvausaiheet on tosi kivoja ja niissä saa käyttää mielikuvitusta.

Kaikki tulevat Photo a day -kuvapostaukset tulee löytymään valokuvaus-tunnisteen alta.

15.2.2012

Ystävänpäivä

IMG_0129

IMG_0130

IMG_0134

IMG_0161

Eilinen ystävänpäivä tuli vietettyä suurilta osin luennoilla. Onneksi yliopistossa sisustus on kohdallaan, ainakin päärakennuksen vanhalla puolella.

Koulun jälkeen vähän hienosteltiin poikaystävän kanssa. Käytiin Senaatintorilla Cafe Engelissä iltapalalla. Jälkiruuaksi haettiin Stokkalta pari macaronsia ja isot pullat, jotka muuttui kerman ja hillon avulla jättimäisiksi laskiaispulliksi. Tai anteeksi, eihän nämä olleet mitään tavallisia pullia, vaan kulkivat nimellä Frambois Brioche. No, ainakin ranskalaiselta kuulostava pulla sopi hyvin päivän hienostelu-teemaan.

12.2.2012

Erään irlantilaisen tarina

Dublinissa Writer's Museumissa tutustuin paremmin irlantilaiseen kirjallisuushistoriaan. Museossa ihmettelin, miksi niin monet alunperin irlantilaiset kirjailijat tuntuvat jollei halveksivan, niin ainakin omaavan viha-rakkaus-suhteen kotimaatansa kohtaan.

Pienestä maasta on ponnistanut suuri määrä maailmankuuluja, arvostettuja kirjailijoita Yeatsista Samuel Beckettiin. Moni on saanut inspiraation teoksiinsa Irlannista, mutta näkökulma on usein synkkä ja pessimistinen. Hyvä esimerkki on James Joyce, joka käsittelee kirjoissaan Irlantia ja Dublinia, mutta asui itse suurimman osan aikuisiästään ulkomailla.

Museossa pysähdyimme Frank McCourtin kuvan kohdalle. Kirjailija oli minulle täysin tuntematon, mutta matkaseuralaiseni Suvi osasi kertoa miehestä lisää. Suomessa lainasin Suvilta McCourtin Seitsemännen portaan enkeli -romaanin. Se on omaelämäkerrallinen tarina kirjailijan köyhästä lapsuudesta Irlannissa. McCourt on jonon jatke irlantilaiselle kirjallisuusperinteelle; hän kirjoittaa elävästi elämästä Irlannissa. Mutta elämä maassa näyttäytyy kurjuutena. McCourt muutti Yhdysvaltoihin heti 19-vuotta täytettyään.

Seitsemännen portaan enkeli antaa ainakin osittain vastauksen, miksi irlantilaiset kirjailijat karkaavat maasta heti tilaisuuden tultua. Moni perhe on elänyt suuressa köyhyydessä, työttömyys ja alkoholismi syynä ja seurauksena. Kirjoissa kuvataan sateista ja sumuista ilmastoa ja likaisia kaupungin katuja. Tiukka katolilaisuus tuntuu tukahduttavalta ja rajoittavalta. Mielenkiintoisia aiheita kirjoille, mutta ei kovin hyviä lähtökohtia oikealle elämälle.

P2090352

McCourtin Pulitzer-palkitun romaanin sielu on sen tosipohjaisuus sekä autenttiselta kuulostava lapsikertoja, jonka näkökulmasta maailma näyttäytyy aivan erityislaatuisena. Kyyneleet kihoavat silmiin, kun seitsenvuotias poika kuvailee kotiolojaan kirppujen ja ryysyjen keskellä. Samalla on pakko hymyillä, sillä lapsen maailma on seikkailuja täynnä ja toivo elää, vaikka kaikki tuntuu hajoavan käsiin.

Lapsen näkökulma tekee tarinasta entistäkin koskettavamman. Miten pieni poika voi selvitä kaikista niistä vastoinkäymisistä, nälästä ja sairauksista? Rahattomanakin jalkapallon saa tehtyä lampaan virtsarakoista ja rievuista. Pennyllä ostettu toffee maistuu taivaalliselta, vaikka se olisi ostettu veljen hautajaispäivänä.

Seitsemännen portaan enkeli onnistuu kaikessa siinä, mitä hyvältä kirjalta voi odottaa. Se avaa oven tuntemattomaan maailmaan, naurattaa, itkettää ja herättää ajatuksia. Joskus on elettävä köyhyyden keskellä, edes mielikuvitusmaailmassa. Se antaa uusia näkökulmia ja opettaa arvostamaan omaa kylläistä elämää.

Tahtoisin matkustaa sateiseen Limerickiin, köyhälistön alueelle, etsiä sieltä pienen Frankin, halata häntä ja kertoa, että kaikki tulee olemaan hyvin, odotahan vain.

11.2.2012

Villava viikonloppu

P2080336

P2080318

P2080324

P2080329

P2080321

P2080340

Tuo yllä oleva puskakasvi on muuten kahvi. Nätti ja helppohoitoinen, papuja se ei kuitenkaan anna.

Lampaantaljasta olen haaveillut pitkään. Sain sen lahjaksi viime viikolla. On niin pörröinen ja pehmeä, että silittelen sitä aina ohi kulkiessa. Talja hakee vielä paikkaansa, en tiedä laitanko sen sohvalle vai sen viereen vaiko sängylle vai sen viereen. Laskiaisena se pääsee ainakin pulkkamäkeen pepun alle lämmittämään.

Tulppaanit muistuttavat lähestyvästä keväästä.

Eilen oli mukavaa. Olen huomannut, että hyvät päivät noudattelevat usein tiettyä kaavaa. Kaavaan kuuluu vapaapäivä, myöhään nukkuminen ja jatkuva herkkutelu. Eilen testasin Herttoniemen teollisuusalueella kiinalaista ravintolaa. Kahdeksan euron hintaiseen lounaseen sisältyi myös sushia. Maha täynnä kävin Maximissa katsomassa The Descendants -leffan. Oikein hyvä. Oikeaa elämää, oikeita ihmisiä. Illalla kokeiltiin tehdä ensimmäistä kertaa itse perunalastuja. Eikä muuten ollut viimeinen kerta. Hirmuisen helppoja tehdä ja rapsahtelivat suussa. Jälkkäriksi oli vielä lasilliset Baileysia jäillä. Nam.

9.2.2012

Säästöpossun ruokintaa

Raha ei kasva puissa, varsinkaan opiskelijana. Siksi on mietittävä tarkkaan miten vähät roposensa käyttää. Olen tarkka raha-asioissa, mutta myös huomannut, että liika pihistely on pahaksi. Olen löytänyt omat tapani säästää. Ne ovat varmasti itsestäänselvyyksiä, mutta toimivat muistutuksena, että mukavaa elämää voi viettää ilman lottovoittoakin.



Tee ruoka itse.

- Ravintolaillalliset ovat ajoittain ihania, mutta jos pistäytyy pari kertaa viikossa picnicissä salaatilla tai kiinalaisessa buffetissa, ulkonasyömisen luksus haihtuu ja rahaa palaa. Tee ruokaa kotona, käytä paljon kasviksia ja kauden tuotteita, pakasta.

- Kolmen ruokalajin kynttiläillallisen voi järjestää myös kotona. Omaan keittiöön saa ravintolaeleganssia pyötäliinalla, serveteillä, kauniilla kattauksella ja tietysti niillä kynttilöillä. Tee helppoa ruokaa ja juo kokkailun lomassa lasi viiniä. Tiskit voi jättää seuraavaan päivään.

- Opiskelijaruokalat ja ateriatuki on opiskelijalle luojan lykky: lämpimän aterian, juoman, salaatin ja leivän saa kahdella ja puolella eurolla. (Tämä on hieno etuus kun vertaa esimerkiksi Englantiin, missä yliopistolla vaihtoehtona oli suurimmaksi osin vain roskaruokaa viidellä punnalla tai kolmioleipää kahdella punnalla.)

Kolua kirpputorit.

- Ostin pari viikkoa sitten kirppikseltä ison kassillisen verran hyväkuntoisia ja hyvännäköisiä vaatteita 26 eurolla. Valkoinen t-paita euron, Vero Modan pikkumusta 3€, kevättakki 4€, pitsipaita euron, kaulahuivi euron jne. Ja kaupan päälle tulee vielä löytämisen riemu.

- Vaatteiden lisäksi kirppareilta löytyy aina kivoja sisustusjuttuja, kuten astioita.

- Huuto.nettiä kannattaa selailla. Paras löytöni sieltä on nykyinen sohvamme: se on alunperin Vepsäläiseltä, untuvatäytteinen ja maksoi meille sata euroa.

Kulttuuri ei ole kallista.

- Kirjat ostan aina divarista. Toisaalta miksi edes ostaa kirjoja, kun kirjastopalvelu on niin loistava keksintö. Sanotaan, että "mitään tässä elämässä ei saa ilmaiseksi". No kirjastosta saa! (Okei, ne verot...) Vaikka tili näyttäisi nollaa, kirjastosta voi aina hakea viihdettä tai tietoa.

- Ostan sarjalippuja elokuviin. Ne tulevat kertalippuja halvemmiksi. Silloin tulee myös käytyä helpommin elokuvissa, kun kerta niitä lippuja on jo valmiina.

- Nykyään teatteriliput opiskelija-alennuksella ovat melkein yhtä halpoja kuin viikonlopun leffanäytökset. Myös teattereihin saa sarjalippuja.


Kaikista paras säästövinkki on luultavasti se, että harkitse ennen kuin ostat. Kun on hankkimassa tavaraa, kannattaa pysähtyä hetkeksi ja miettiä "tarvitsenko tätä todella". Ei kannata ostaa mitään ihan kivaa. Vie kassalle asti vain sellaista, josta ajattelet: "Tämä on aivan täydellinen! Laitan tämän paidan heti huomenna päälle! / Tämä lamppu sopii loistavasti siihen tyhjään olohuoneen nurkkaan!" Jos jokin tuotteessa mietityttää, se ei ole silloin se oikea.

On myös muistettava, että elämässä on paljon muutakin kuin raha. Joka pennosta ei kannata laskea pakonomaisesti ja väillä on kiva törsätä itseensä ja muihin.

Rahalla kun ei saa kaikkea.


Kaksi ylintä kuvaa: we♥it

7.2.2012

Kynttilöille jalat

P1181738

P1181750

Halusin pitkiä valkoisia antiikkikynttilöitä. Ne ovat romanttisia ja jotenkin yleviä. Aluksi kynttilöille oli löydettävä arvoisensa jalat, joiden avulla ne voisivat ilostuttaa (ja hienostuttaa) kynttiläillallisia.

Lopulta jalat löytyivät Citymarketista. Ne on tukevat ja ajattomat. Hieman krumeluurit omaan makuuni nähden, mutta kyllä elämässä pitää olla krumeluuria. Päivänvalossa ne ovat nätit, mutta pääsevät oikeuksiinsa vasta iltahämärässä, kun kynttilänliekit luovat loisteensa kiiltävää pintaa vasten.