#26 Night

Yö ja kaupungin valot. Kesän yöttömiä öitä odotellessa...

/ Photo a day

#25 Green

Ulkona on edelleen kylmää ja talvista, vihreästä ei ole vielä tietoakaan. Kaksi kevään huippukohtaa on, kun hiekat lakaistaan pois kaduilta ja kun puiden oksissa näkyy ensimmäiset silmut.

Kotona lehtivihreästä voi onneksi nauttia talvellakin. Meidän mandariinipuu puskee esiin uusia vaaleanvihreitä lehtiä. Mandariinit pitää kuitenkin hakea vielä kaupasta, niitä puu ei meille anna.

/ Photo a day

#24 Inside your bathroom cabinet

Kylppärin peilikaappi on täynnä kosmetiikkaa. Aiheesta tuli jo kirjoitettua aikalailla edelliseen postaukseen, joten ei siitä sen enempää. Kuvaan valikoitui muutama ikisuosikkini: aloe vera deodorantti ja Aussien 'sea kelp' suihke, joka hoitaa ja antaa tukea hiuksille. Haluaisin lisää hajuvesiä, sillä purnukat ovat niin suloisia, mutta harvemmin sitä hajustetta kuitenkaan iholle asti suihkin. Muuten en purnukoista ja pulloista niin välitä. Siellä ne ovat kaapinovien takana.

/ Photo a day

Kauneudenhoito ei kaunista

Nyt olisi aiheena sellainen sanahirviö kuin kau-neu-den-hoi-to-tot-tu-muk-set.

Omistan mielestäni vähän kosmetiikkaa ja kauneudonhoitotuotteita, mutta kun puteleita alkaa laskea, määrä on yllättävän iso. Kaapissa ja koreissa on varmasti montakymmentä putelia, purkkia ja muuta. Kauneuden ympärillä pyörii iso bisnes. Naisille (ja miehille) kehitetään jatkuvasti uusia tuotteita. Kulmakarvageeli, kynsinauhaseerumi, taas uuteen teknologiaan perustuva ryppyvoide. Faktahan on, että ei ole mitään tieteellisiä todisteita, että voide voisi estää, saati pysäyttää ryppyjen muodostumista. Oma ohjeeni on, että jätä voiteilla läträäminen ja naura niin, että kuusikymppisenä näkee, että olet elänyt iloista elämää.

Oma yleispätevä ohjeeni voisi olla myös, että jätä kosmetiikalla läträäminen vähemmälle muutenkin. Välillä on mukava laittaa kasvonaamio nassuun ja kurkut silmille. Siinä kuitenkin on kyse enemmän rentoutumisesta kuin ihonhoidosta. En usko, että yksittäiset tuotteet voivat saada ihoasi hehkumaan ja näppylöitä katoamaan. Erikseen on tietysti ihotautilääkärien määräämät tuotteet tai esimerkiksi atooppisen ihon hoito.

Tärkeintä ihonhoidossa on tietysti jo paljon jankutettu fraasi "kauneus tulee sisältä", jonka voi ottaa kirjaimellisesti. Jos elämäntapasi on terveelliset ja syöt ravintorikasta ruokaa (jota itse en kyllä valitettavasti tee), se näkyy ihossasi. Saippualla puunaaminen ei auta laisinkaan ja paksu meikkivoidekerros ei ole ratkaisu.

Minua alkaa kauhistuttaa, kun alan ajatella kuinka paljon päivässä naiset laittavat iholleen eri kemikaaleja. (Ja sitten vielä se aika, joka päivässä käytetään 'ihonhoitoon'.)



Itse ajattelen, että mitä vähempi, sen parempi. Hammasharjalla ja deodorantilla pääsee jo pitkälle. Käytännössä kuitenkin on monia 'perustuotteita', joita ilman ainakaan itse en tule toimeen. Kosmetiikka, jota käytän on tässä:
- shampoo ja hoitoaine, joskus merileväsuihketta hiuksiin
- hiuslakka
- deodorantti
- huulirasva
- puhdistumaito iltaisin
- kasvovoide
- meikkivoide ja ripsari
- joskus kuultovoide, huulipuna, kajali tai poskipuna
- joskus kynsilakka ja kynsilakanpoistoaine

Siinä se. Enempää ei tarvita, enkä silti mielestäni näytä tai haise peikonpoikaselta. Kannattaa kokeilla tehdä lista käyttämästäsi kosmetiiksta. Listan pituus voi yllättää.

Ennen puunasin kasvot tunnollisesti aamun illoin puhdistusaineella, silmämeikinpoistoaineella ja kasvovedellä. Nykyään käytän vain emulsiota iltaisin, jotta saan meikit pois naamalta. Ennen rasvainen, pintakuiva ihoni on nykään hyvinvoiva.

Mielestäni saippua kuivuttaa aina ihoa, vaikka siinä olisi minkälaisia kosteuttavia ainesosia. Käytän erittäin harvoin suihkusaippuaa, eikä hajustani ole silti valitettu, eikä ihoni tunnu kuivalta. En myöskään usko, että ihoa tarvitsee jatkuvasti rasvata (ihosairaudet ja allergiat on taas asia erikseen). Tämän uskallan sanoa empiriisen yhden tytön kokeen perusteella. Vartaloa rasvaan tuskin ollenkaan. Iho ei pyydä sellaista, josta se ei tiedä. Mitä vähemmän rasvaa käytän, sitä vähemmän ihoni sitä janoaa ja pitää itse yllä kosteustasapainon. (Ja ravinto auttaa myös tässä.)

Lopetin käsirasvan käytön, sillä tulin riippuvaiseksi siitä heti. Kädet tuntuivat rutikuivilta puoli päivää rasvaamisen jälkeen. Lopulta päätin kestää kuivuutta päivän tai pari, ja kas kuivuuden tunne katosi kokonaan. Tämän jälkeen olen käyttänyt käsirasvaa noin kerran kuukaudessa talviaikaan, eikä minkäänlaista ongelmaa ole ollut.



Hajuvettä en juurikaan käytä, se alkaa kutittaa nenää ja aivastuttaa, harmi vain. Hiuslakkaa käytän joka päivä, mutta järki sanoo, että jotakin mikä haisee niin kitkerälle (hajusteista huolimatta) ja saa silmät melkein vuotamaan, ei kannattaisi käyttää. Itseruskettavat, yö- ja päivävoiteet erikseen, silmänympärysvoiteet ja monet kuorinta-aineet ynnä muut ovat tässä taloudessa täysiä turhakkeita. Ne eivät vaikuta elämänlaatuun millään tavalla, ovat vain roinaa peilikaapissa.

Olen miettinyt myös jonkin verran kosmetiikan hinta-laatu-suhdetta. Kosmetiikkabisneksessä merkki maksaa. Olisi mielenkiintoista kuulla mikä on niin suuri ero kymmenen euron ja kahdeksankymmenen euron voiteessa, että moninkertainen hinta olisi perusteltavissa. Omassa käytössä olen huomannut, että esimerkiksi eräs kahdeksan euron ripsiväri peittoaa mennen tullen kaksikymppiä maksavat kolleegansa. Muistan katsoneeni brittiläistä sarjaa, jossa tehtiin mielenkiintoisia sokkotestejä. Ryhmä naisia kokeili mm. eri voiteita, niin ettei heillä ollut mitään tietoa voiteen merkistä tai koostumuksesta. Kalleimmat tuotteet voittivat harvoin raatia puolelleen.



Luonnonkosmetiikan idea on hyvä; luonnollisia ja puhtaita ainesosia. Pieniä merkkejä ja ekologisuutta on hyvä kannattaa. Siltikään en usko, että luonnonaineksista (tehtaassa) tehty puhdistusaine poistaa iho-ongelmia tai antaa hehkua. Mutta kosmetiikkaa me kaikki kuitenkin käytämme, joten liika kyynisyys on turhaa. Minä en tuomitse, käyttää joku sitten PirkkaQ10-voidetta tai 60 euroa maksavaa hunaja-kuusenkerkkä-seerumia. Itse käytän mitä sattuu ja milloin sattuu, mutta uskon, että vähemmälläkin pärjää.

Meikkaaminen on mielestäni ihan kivaa, mutta mielummin nukun aamuisin puoli tuntia pidempään kuin teen varjostuksia poskipäille.

Ja mikä tärkeintä, hymy kaunistaa aina.

En ole opiskellut näitä asioita tai ollut mitenkään kriittinen kuluttaja, joka etsii tietoa netistä. Nämä ovat omassa päässäni pyörineitä ajatuksia ja uskomuksia. Uskomuksia on monenlaisia ja olisi kiinnostava kuulla teidän ajatuksia kosmetiikasta sekä omia käyttötottumuksianne.

Kuvat: we♥it

#23 Your shoes

Siinä muutamia kenkiäni. Hieman synkkiä ja talvisia tosin. Kesä alkaa siitä, kun saa pistää balleriinat jalkaan. (Mustat perusballeriinat on maailmankaikkeuden parhaat kengät, ettäs tiedätte.) Nyt pidän eniten erilaisia nilkkureita. Suosikit on ruskeat herrainkengät ja mustat tukevakorkoiset nilkkurit. Hai-saappaat sain poikaystävältä joululahjaksi, Converset sain Briteistä kolmella kympillä.

/ Photo a day

#22 Where you work

En viitsinyt kuvata työpaikalla, enkä luentosalissa. Niinpä kuvauskohteeksi valikoitui kolmas paikka, jossa työskentelen, kotitoimisto. Se on pöydännurkka, josta löytyy kannettava ja epämääräinen läjä papereita. Kevättä kohden kouluhommat painaa päälle. Eilen illalla naputin kiireessä ruotsin esitelmää, jonka esitin tänään. Pidän pääosin opiskelusta, mutta välillä tuntuu, ettei vapaapäiviä ole. Aina on jokin kirjoitelma tai projekti, jota pitäisi tehdä.

Ps. Tajusin juuri, kuinka muumihahmot ovat vallanneet työpisteeni.

/ Photo a day

Matka Tukholmaan ja takaisin

Matka alkoi tutustumalla tarkasti laivan tarjoamaan ohjelmaan. Viikkarilla on jokin Kuuba-teema: buffetissa oli kuubalaista mustekalasalaattia, nähtiin kuubalainen tanssishow, jossa tytöillä oli paljaat pyllyt, ja espanjaa puhuva nainen kääri käytävällä sikareita. Muuten matkan laivaosuus sujui tavalliseen tapaan: syötiin itsemme ähkyyn buffetissa, pelattiin pelikoneilla, siemailtiin ällömakeita drinkkejä, kuunneltiin karaokea, käytiin tanssahtelemassa yksi biisi mummojen ja pappojen keskellä, tax-freesta poikaystävä osti nuuskaa "kavereille" (niin varmaan) ja minä poskipunaa.

Tukholmassa oli jo ihan kevät. Vanha kaupunki oli auringonpaisteessa erityisen kaunis.







Käveltiin vain ympäriinsä ja katseltiin ympärillemme. Välillä istahdettiin rappusille nauttimaan auringon lämmöstä ja penkille syömään hodarit.




Tukholma-päivän kohokohdat oli, kun kävimme keskustassa torilla, sisällä kauppahallissa sekä Fotografiska-valokuvamuseossa.

Museon neljä näyttelyä olivat kaikki hienoja. Anton Corbijn oli kuvannut väkeviä henkilökuvia artisteista ja näyttelijöistä, Steve Schapiro 60- ja 70-lukujen populaaria USA:ta ja André Kertész 20-luvun Pariisia. Vaikuttavin näyttely oli ajankohtainen Stolen Children: kuvat ja kuvatekstit kertoivat julmia tarinoita, miten Kony joukkoineen kidnappaa ja kiduttaa lapsia Keski-Afrikassa. Monet tarinat olivat vuodelta 2010, joten aihe on edelleen ajankohtainen.

Valokuvat sai palan kurkkuun, mutta Ruotsin lintukodossa murheet unohtuivat nopeasti. Sitä paitsi Ruotsista saa maailman toiseksi parhaimpia karkkeja (heti Suomen jälkeen).

Merellä

Hytissämme oli ikkuna, josta tuli tuijotettua suuren suurta merta ja kauniita saaristolaismaisemia. Tukholman edustalla lähdin ulos kannelle ihastelemaan maisemia. Toiseksi ylin kuva on otettu laivan keulasta. Muut kuvat on hyvin likaisen ikkunamme läpi otettuja. Mutta auringonlasku on aina lumoava, vaikka sitä katsoisi pienen suttuisen lasin läpi.

Mietin, että olisipa mukavaa asua aavan meren rannalla ja katsella joka ilta auringonlaskun värejä vettä vasten.

Ruusun puna

Ohjeet ruusuiseen eloon ja asumiseen:

1. Vastaanota hymyn kera naisten päivän lahja: upea, suuri tulipunainen ruusu.
2. Laita ruusu maljakkoon, ihastele siitä viikon päivät. Muista myös välillä haistella, ruusu tuoksuu hurmaavalta!
3. Kun ruusu alkaa nuupua, kuivata tasaisella alustalla terälehtiä ja kukan sydän.
4. Asettele kuivatut, kauniin tummanpunaiset lehdykät kulhoon koristeeksi tai ripottele vaikka kattauksen sekaan koristamaan illallispöytää.
5. Näin yhdestä kukkasesta saa iloa pitkäksi aikaa.

Ruusuista päivää! Tämä tyttö lähtee risteilemään Ruotsia päin. Tukholmaan on luvattu torstaiksi aurinkoa ja +15c!

#21 A fave photo of you

Kännykkäkuvaräpsäisy. Oli viime kesän viimeinen hellepäivä ja nukuin merenrantakalliolla.

#20 Handwriting

Jääkaapin ovessa on lista, joka on poikaystävän kirjoittama. Se on laadittu yhdessä skypen välityksellä vuoden alussa, kun olin vielä Englannissa. Suunniteltiin mitä kaikkea tehdään sitten, kun jaetaan taas arki yhdessä.

Paperinpalanen on siis muistilista kaikista kivoista jutuista, joita aiotaan tehdä. Mutta se myös muistuttaa, että hetken kestänyt kaukosuhde on takana päin ja meillä on vaikka koko loppuelämä aikaa tehdä ja kokea yhdessä. Että yhteinen arki ei ole itsestäänselvyys, joten siitä kannattaa nauttia.

Lista ei ole aivan ajantasalla. Luistelemassa ei olla vielä käyty (eikä tänä talvena taideta enää ehtiä), ei myöskään olla tehty sushia (pitäisi muistaa ostaa bambumattoja rullaamiseen). Tallinnaan ei mennä, mutta Tukholmaan kyllä, ihan parin päivän päästä.

Kaikki muu onkin tehty ja hauskaa on ollut. Käytiin testaamassa Herttoniemessä kiva ravintola, leffassa ja Hesburgerissa (jostain syystä ikävöin suomalaista roskaruokaa Englannissa...). Viiniä on juotu ja Batman-leffoja katsottu. 

/ Photo a day

Kirppisaarteita

Tein viikko sitten kaksi täsmäiskua kirpputoreille Valtteriin ja Fidaan. Ja jälleen kerran: löysin paljon ihan mahtavia juttuja.

Ylivoimaiset lempparit ovat puinen, liikuteltava 'mallinukke' sekä puiset värikynät. Ne molemmat muistuttavat lapsuudesta ja ovat kauniita ihan vain sisustuselementteinä.

Vaatteita löytyi iso kasa, paras niistä on mintun värinen neule. Kun sen vetää ylle, niin kevätfiilis on taattu. Sama vaikutus on vaaleankeltaisella kynsilakalla. Kirppikseltä uskaltaa ostaa vähän villimpiä värejä ja malleja kokeiluun, sillä ne eivät vie vararikkoon.

Lisäksi meinasin pomppia innostuksesta, kun sattumalta törmäsin Juno-dvd:hen eurolla, sillä se on ollut ostoslistallani siitä lähtien, kun näin leffan teatterissa 2007. Saa nähdä kolahtaako elokuva yhtä kovaa nyt kuin se teki viisi vuotta sitten. Micheal Ceraa olen ainakin fanittanut siitä asti.

Fidassa hypistelin sisustuskrääsää varmaan tunnin ja lopulta mukaan valikoitui kaunis hopea-astia ja pieni maljakko.

Shoppailutarve on nyt tyydytetty ja kotona riittää uutta ihasteltavaa.

#19 Something you hate to do

 

Kuva on lavastettu. Omistan kyllä silitysraudan ja pienen silityslaudan, mutta en käytä niitä. Koskaan.

Inhoan silittämistä, se on mielestäni ihan turhaa. Rypyt vaatteissa ei minua haittaa. Kuivaan ja säilytän rypistyvät vaatteet henkareissa. Keksin kaikki mahdolliset keinot, jottei tarvitse silittää.

Kotiaskareista imuroiminen on toinen inhokkipuuha. Tiskaaminen ja kaikenlainen rätillä hinkkaaminen on taasen ihan mukavaa.

/ Photo a day

#18 Drink

Juoma, jonka kuvasin on turkkilaista omenateetä. Olen maininnut Whittardin omenateen blogissa aiemminkin täällä. Kittasin sitä mukikaupalla Englannissa ja toin yhden purkin tuliaisiksi Suomeen. Kyseessä on oikeastaan mehu. Whittardin suloinen purkki sisältää karkeaa jauhetta, joka liuotetaan veteen ja lopputuoksena on makea omenainen juoma, jonka voi juoda kylmänä tai kuumana. On kuulkaa hyvää.

Nappasin myös samaisesta Whittardin kaupasta mukaani valkosuklaakaakaojauhetta (mikä yhdyssanahirviö!). Se on kuin kuumaa kermaa joisi.

/ Photo a day

Talvimaisemia auton ikkunasta

Kevät tulee kohinalla, mikä on ihanaa. Talvi oli kuitenkin kaunis, niinpä nostalgisoin väistyvää talvea lumisilla kuvilla.

Lahden motarilla oli näin nätit teiden varret helmikuussa. Kuvat on otettu vanhalla pokkarillani ja auton ikkunan läpi. Ei ole Suomen maisemissa valittamista. Vuodenajat on oikeasti hieno juttu.

Katselin Facebookissa italialaisen tuttuni reissukuvia helmikuisesta, talvisesta Helsingistä. Turistin silmin katsottuna täällä on eksoottisen kaunista. Raikkaan kirpeitä lumimaisemia. Suomenlinnaan voi mennä talvellakin ja Tuomikirkon portaat laskea alas lumikourua pitkin. Kävely jäätyneellä merellä näytti olevan erityisen hieno kokemus.

#17 Time

Aika on tällä viikolla kortilla.

Aloitin tänään uuden periodin lintsaamalla ekalta luennolta. Tälläkin hetkellä pitäisi tehdä ruotsin läksyjä, mutta minä vain napsin kuvia kellosta ja valitan blogiin, kuinka kiireistä on. (Toisaalta: jos on aikaa ottaa kuva kellosta klo 11.41, niin ei voi olla kovin kiire...)

Enkä voi kauheasti valittaa, sillä kiireet johtuvat suurilta osin kivasta tekemisestä. Kalenteri näyttää tällä viikolla opiskelun ja työn ohella mm. kahta elokuvahetkeä, lounasta iskän kanssa ja ainejärjestöjen kulttuurivastaavien tapaamista. Huomenna menen katsomaan Morbror Vanja -näytelmää, joka on ruotsinkielinen ja kestää neljä tuntia, gulp.

Mukavaa maanantaita ja aurinkoista viikkoa!

/ Photo a day

Etelän hetelmät

Jälleen hehkutan, kuinka ihan pienet jutut voi ilostuttaa suuresti. Esimerkiksi kun kaupasta tuo kotiin kasan värikkäitä hedelmiä. Ne ovat hauskan näköisiä, maistuvat hyvältä ja ovat terveellisiä. Ananasta, nektariinia, kiiviä ja mangoa: herkullista yhdessä tai erikseen.

Mikä on lempihedelmäsi? Mun on varmaankin kaikenlaiset melonit. Cantaloupe sopii salaatteihin loistavasti.

#16 Something new

Nyt tuli ostettua turhuuksien turhuuksia. Mutta nämä turhakkeet sai mielen iloiseksi, herrajesta kun ne on suloisia! Pieni lintunen roikkuu vaaterekissäni, sen ainoa tehtävä on vain sulostuttaa. Ei turha tehtävä ollenkaan! Suihkusaippuaa en oikeastaan käytä, mutta nyt alan käyttää, sillä uusi saippuani tuoksuu kurkulle ja päärynälle. En voinut vastustaa putelia, jossa on rusetin kuva, raikas tuoksu ja nimi Coo Coo, it is spring in the air! Watching the rain, waiting for the birds to sing. Tästä lähtien suihkussa kevätsade kastelee ja linnut laulaa.

/ Photo a day

#15 Phone

Pinkin sydämen jälkeen tulee vähän tylsempää tummaa tekniikkaa. Kuvahaasteen 15. kohta on siis puhelin. Mulla on ollut tuo luuri vuoden. Tykkään tosi paljon, että pääsee nettiin aina kun on tarvis.

Nyt ollaan kuvahaasteen puolivälissä, vaikka helmikuu on takana päin. Sovellan omia sääntöjä, näitä on kiva kuvata!

/ Photo a day

#14 Heart

Pehmoinen, pieni sydän. Sopiva aihe näin naisten päivänä.  
Toivotan ihanaa naisten päivää kaikille!

Itse juhlistan päivää töiden jälkeisillä päiväunilla sekä pitsalla ja letuilla. Jos vaikka saisi vielä jalkahieronnan.

/ Photo a day

#13 Blue

Sininen on kiva väri luonnossa: taivas, meri, mustikat, orvokit. Meillä on sinistä kotonakin, sillä vuokranantaja on näemmä pitänyt imelän vaaleansinisestä joskus 80-luvulla. Kylppärin ja keittiön kaakelit on samaa isoa haalean sinistä laattaa. 

Tänään menen kamerani kanssa pari tuntia kestävään digijärkkärikouluun. Toivottavasti opin paljon uutta! Odotan säiden lämpenemistä, jotta pääsisi kuvaamaan enemmän ulkona. Toisaalta kotona liikkumattomien esineiden äärellä on ollut hyvä harjoitella. Kuvauskohteiden puutteessa tiskiharjastakin saa kuvauksellisen...

/ Photo a day

Kevät kotona

Sälekaihtimet ja verhot on vedetty syrjään. Antaa auringon paistaa sisään. Ihanaa kun häikäsee.

Neilikat ovat kukkineet maljakossaan jo kaksi viikkoa. Viidellä eurolla iloa ja eloa kotiin moneksi viikoksi, se on hyvä diili se.