31.1.2012

Pöytä työlle

Haaveissa olisi uusi työpöytä. Nykyinen on halju ja halpa hätäratkaisu, Ikean lastulevypöytä nimittäin. (Sitä ennen meillä oli kadulta dyykattu metallinen pöydänhäkkyrä.)

Pöydän pitäisi olla iso; siihen on mahduttava kaksi tietokonetta ja tulostin, ja sen ympärille kaksi henkeä yhtä aikaa datistelemaan ja koulujuttuja tekemään. Sen pitää olla puuta, mieluiten vaaleaksi maalattua mäntyä. Maalipinnan läpi saisi kuultaa oksakohdat.

Tahtoisin vinot tai jollakin tapaa ristiin menvät, hieman erikoisemmat jalat. Pukkijalat olisivat hauskat, mutta ei kovin käytännölliset jalkatilan kannalta.

Alla olevista pöydistä kävisi ihan jokainen, vaikka ovatkin aika pieniä kahdelle.







Olisi myös kiva, jos pöydän päällinen näyttäisi samalta kuin kuvissa, eikä aina täyttyisi tekniikasta, johdoista, paperipinoista, maksamattomista laskuista ja käytetyistä teemukeista.

Kuvat arkistojen kätköistä.

29.1.2012

Aamun sininen hetki

P1250025

En pidä aamupalasta ellei sitä saa syödä aamupäivän puolella hitaasti ja rauhassa. Viikonlopun laiskat aamiaiset ♥.

Tällä viikolla olen syönyt epäterveellisen englantilaisen aamiaisen sekä terveellisemmän suomalaisen aamiaisen; kaurapuuroa ja mustikoita.

Itse on osaa tehdä hyvää puuroa, siitä tulee aina klimppistä tai sitkeää. Onneksi kanssa-asukki on oikea puuromestari, joka loihtii samettisen pehmeää, suussasulavaa aamuherkkua.

Hitaiden aamujen lisäksi tämä viikko on sisältänyt tylsiä luentoja, palelua, kirppistelyä, työhaastattelun ja Etelä-Haagassa eksymisen. Aloitinpa uuden kirjankin pitkästä aikaa; kaverilta lainaamani Frank McCourtin Seitsemännen portaan enkelin. Viimeksi taisin lukea Finlandia-voittajan, Rosa Liksomin Hytti nmr 6:n, joka nosti riman aika korkealle. Seuraavaksi aion myös jatkaa Finlandia-voittajalla ja napata hyllyltä Mikko Rimmisen Nenäpäivän. Jos vaikka saisin tänne blogiinkin kirjoitettua jostakin edellämainituista.

27.1.2012

Comfort zone

Blogini nimen mukaan esittelyssä on jälleen lempijuttuja, tällä kertaa tämän hetkiset lempivaatteeni. Sinappineule ja kuosillinen hame on mukavat päällä, eivät kiristä.

P1181792

Muita tämän hetken lempijuttuja, jotka ovat mukavia: valkoiset puuvillaiset pussilakanat, kylpyharja, jolla on ihana hangata ja saippuoida ihoa suihkussa, Benettonin pinkki kylpytakki sekä mummin kutomat villasukat.

Mukavaa viikonloppua!

24.1.2012

Lahjakääreitä

P1201822

P1201828

Pidän lahjojen saamisesta, mutta erityisesti pidän lahjojen antamisesta. On kiva kierrellä tavaratalossa hypistelemässä ja miettiä mikä sopisi kenellekin. Harvemmin varmaankaan onnistun täydellisen lahjan löytämisessä, mutta eikö se ajatus ole kuitenkin tärkein? Pienellä paketilla, leipomuksella, suklaarasialla tai kukkasella voi helposti piristää toisen päivää. Minulta sinulle, pieni huomionosoitus.

Lahjojen paketoinnista tykkään. Voi vähän askarrella ja taiteillakin.

Yksinkertaisemmillaan ei tarvitse kuin penkoa lehtiroskista ja valita lahjapaperiksi sivu, jossa on kiva kuva. Narua ympärille ja voilá: valmista on.

Jos lahja on jo itsessään kaunis, se ei välttämättä tarvitse paperia ympärilleen. Senkun sitoo narulla rusetin päälle, niin teepaketistakin saa lahjan näköisen.

Valmiit lahjapussit ja -laatikot ovat siitä käteviä, että lahjansaaja voi laittaa ne uusiokäyttöön.

Pisteenä i:n päällä on tietenkin kortti. Omin käsin tehdyt ovat halvempia ja persoonallisempia kuin kaupan valmiit. Eikä korttia tarvitse väsätä leikkaa, liimaa, lisää hilettä ja tarroja -periaatteella. Pelkkä kaunis paperi tai kartonginpalanen riittää.

22.1.2012

Lumen keskellä

P1181732

Vaikka lunta on pyryttänyt taivaan täydeltä ja pelkästään metroasemalle kävely sääriin ylettyvässä sohjossa hengästyttää, en ole jäänyt kotiin viltin alle kyhjöttämään. (Ei sekään olisi ollenkaan huono vaihtoehto.)

Kävin katsomassa Sinä päivänä -elokuvan päivänäytöksessä (en raaskinut ostaa popcorneja, sillä parista desistä saa pulittaa yli kolme euroa, murr..), söin nepalilaista, tapasin kaikki parhaat tyypit. Innostuin marketissa hieman liikaa kaikista tutuista tuotteista, joita ei saanut Englannista. Lopputuloksena oli kärryllinen täynnä ruokaa ja jääkaappi, jonka ovea ei meinaa saada kiinni.

Tänään siivoan keittiön ja makuuhuoneen suuret kaapit. Illalla olo on toivottavasti katarttinen, kun kaikki roina on roskiksessa ja presidentinvaaleja voi jännittää siistissä kodissa viinilasi kädessä.

P1181736

Ps. En ole talvi-ihminen, mutta talviset, lumiset maisemat hivelevät silmiä. Puhdas ja raikas valkoinen on lempivärini. Nautin ihan vain pihamaiseman katselusta (kuvissa) tai metron ikkunan ohi vilahtavista maisemista, kun kaikkialla on kaunis lumipeite.

Pps. En ole talvi-ihminen, mutta viime vuonna kävin pulkkamäessä ja luistelemassa. Oli niin kivaa, että tänä vuonna pitää ottaa uusiksi.

Ppps. Kai olen sittenkin hiukkasen talvi-ihminen...

20.1.2012

Ripaus kanelin tuoksua

Meidän kotona on loppiaisesta ja tammikuun loppupuolesta huolimatta vielä ripaus joulua jäljellä. Se on mukavaa, sillä minulta jäi perinteinen joulu välistä viime vuonna.

P1181714

P1181717

Toisaalta eihän sellaiset asiat kuin konvehdit, punainen kukka ja valoköynnös ole pelkästään jouluun sidottuja. Eikö voisi ajatella, että ne on talvikauden pieniä piristäjiä? Glögiä juon usein myös joulun jälkeen. Lämmin juoma sopii lumisen tammikuun tunnelmaan.

Nuo Lindtin suklaat ovat muuten parhaita koskaan maistamiani. Kaunis pakkaus tekee suklaan syönnistä elämyksen.

17.1.2012

Paluu arkeen

Oioioi, kotona on ollut mukavaa. Ihanaa törmätä tuttuihin kasvoihin yliopistolla ja asioida lähikaupassa, jossa on edelleen samat kassatädit. Olin kuitenkin sen verran vähän aikaa poissa, että juuri mikään ei ole ehtinyt muuttua. Pääsin helposti omaan arkeen kiinni. Vaihdon jälkeen myös osaan arvostaa arkea aivan eri tavalla; Unicafen lounasta, nopeita liikennevaloja, Helsingin kotoisuutta.

Tämä viikko on älyttömän kiireinen, mutta suurin osa on mukavaa tekemistä. Ystävien tapaamista, synttärit, valmistujaiset, konsertti, ainejärjestön vuosikokous, elokuvia ja sen sellaista. Lisäksi on hieman tylsempiä velvollisuuksia, kuten tavaroiden purkamista, pyykkäämistä ja luentoja (neljä tuntia ruotsia joka maanantai!). Kehitin myös pakkomielteen siivota ja järjestellä kaikki kodin kaapit, laatikot ja hyllyt. Tämä projekti tosin kestää varmaan koko kevään.

Olen myös rentoutunut lojumalla poikaystävän kainalossa, pitämällä pari päivää taukoa tietokoneesta ja erityisesti syömällä. Olen syönyt suomalaisittain kaurapuuroa, jälkiuunileipää, keitettyjä kananmunia, joulutorttuja, makaronilaatikkoa ja Hesburgerin hampurilaisen. Englantilaista ruokakulttuuria olen pitänyt yllä juomalla teetä maidolla ja leipomalla skonsseja vanhempien maistettavaksi.

Viimeisenä päivänä Leicesterissa mussutin kauan himoitsemani cupcaken Cafe Nerossa.

P1151706
Teehetki kotona

P1131689
Teehetki Englannissa

13.1.2012

Hyvästit Englannille

Kamppeet on kasassa ja huomenna koittaa paluu kotiin.

Viimeiset pari päivää on ollut yhtä viimeistä: viimeinen kerta keskustassa, viimeinen kerta kampuksella, ehkäpä viimeinen kerta kun nään erasmus-kavereita. On ihanaa palata kotiin, mutta on myös haikeaa lähteä.

Olen niin kaihoisalla mielellä, että ajattelen hyvällä jopa soluasuntoani.
Esittelykierros block KK:n yleisissä tiloissa, olkaa hyvät:

Solu on tilaihme; kolmeen pieneen kerrokseen on mahdutettu kymmenen ihmisen huoneet. Jokaista huonetta koristaa kauniit vahakangasverhot ja antiikkiset työpöydät, jotka ovat kuulemma peräisin 60-luvulta. Tuoleja löytyy keittiöstä vähemmän kuin asukkaita on, mutta se ei haittaa, sillä kenellekkään ei tulisi mieleenkään syödä keittiössä, josta saattaa löytyä mm. kuollut hiiri.

Solun likainen keittiö iloisen keltaisilla seinillä on tilava kokonaisuus, jossa liesituuletin ei häiritse kokonaiskuvaa. Solusta löytyy myös viihtyisä ruokailutila, jonka ilmoitustaululta on poistettu kalenteri, jossa esiteltiin kuvia aivokalvontulehduksen oireista. Alakulmassa näkyy ruskean sävyin sisustettu aula, josta lähtee ovet kylppäriin ja alakerran huoneisiin. Hajuun tottuu.

Alakerrasta löytyy muovimatollinen kylpyhuone, jossa on perinteikkäät englantilaiset hanat; toisesta tulee jääkylmää vettä, toisesta tulikuumaa. Siellä on myös suihkukoppero, jonka suihkupään koko on uniikkiratkaisu. Oikealta löytyy neliömetrin kokoinen, likainen vessa, jossa äänekäs tuuletin yrittää pitää löyhkän minimissään. Omat nenäliinat kannattaa ottaa mukaan, sillä vessapaperi ei ole itsestäänselvyys. Lopuksi esittelyssä vielä eteinen, joka henkii talon tunnelmaa.

(Jos haluat nähdä yksityiskohdat isompana, klikkaa kuvia. (En suosittele.))

Mutta kuitenkin. Tämä solu, jonka puitteet eivät olleet parhaat mahdolliset, oli koti. Ja viihdyin siellä. Mutta omassa Helsingin kodissa viihdyn vielä paremmin, joten lähtö ei itketä. Kaikki loppuu aikanaan. Tämä vaihto oli tässä. Goodbye England, it was a jolly good stay!

11.1.2012

Tositarinoita

Tajusin vasta mikä yhdistää viimeksi näkemiäni elokuvia. Ne kaikki ovat olleet henkilökuvia 1900-luvun kuuluisuuksista. Eräänlaisia historiallisia elämäkertoja. Tajusin samalla, että pidän todella paljon sellaisista elokuvista: elokuvista, jotka perustuvat oikeaan elämään ja todelliseen historiaan.

Nämä katsoin:

- Control:
kertoo Joy Divisionin laulajasta Ian Curtista, joka teki itsemurhan vain 23-vuotiaana

- Coco Avant Chanel:
kertoo Gabrielle "Coco" Chanelin vaiheista ennen kuin hänen yrityksensä nousi maailmanmaineeseen

- My Week with Marilyn:
kertoo Marilyn Monroen vierailusta Englannissa, jolloin hän oli suosionsa huipulla, mutta samalla myös masentunut ja epävarma

- The Iron Lady:
kertoo Margaret Thatcherin urasta, kuinka rautarouva hallitsi Iso-Britanniassa koko 80-luvun



Kaikki henkilöt tunnetaan eri asioista; on laulaja, muotibisneksen perustaja, poliitikko ja näyttelijä. Toisaalta yhtäläisyyksiäkin löytyy. Coco Chanel ja Margaret Thachter olivat vahvoja naisia, jotka kulkivat omaa tietänsä. Ian Curtis ja Marilyn Monroe olivat herkkiä taiteilijoita, joiden yksityiselämässä meni huonosti, ja jotka menehtyivät nuorina.

Tosielämään perustuvat elokuvat ovat vaikuttavia ja kysymyksiä herättäviä. Jokaisen elokuvan jälkeen olen mennyt oikopäätä nettiin etsimään lisää tietoa.

Ihmiselämään mahtuu niin paljon kaikkea. Elämäntarinat ovat aina mielenkiintoisia, oli kuuluisuus tai ei.

Kuvat: allmoviephoto.com

9.1.2012

Ruokapäiväkirja

Selasin läpi sadoittain vaihtoajan kuvia, omiani sekä Suvin. Ajattelin, että tekisin pienen koosteen viimeisestä kolmesta ja puolesta kuukaudesta, mutta sen aika on ehkä myöhemmin. Pienen yhteenvedon teen kuitenkin nyt. Nimittäin kuvista päätellen koko vaihtariaikaani leimaa syöminen. Missä tahansa olenkin, syön. Onhan se elämän perusedellytys. Joten saanen ylpeänä esitellä:

Sinin seikkailut Englannissa
- Maan ruokatarjontaan tutustuminen

_MG_4758
Meikä syö pitsaa Camden Townissa, Lontoossa.

DSC05004
Meikä syö nuudelia Wagamamassa Leicesterissa.

_MG_4411
Meikä syö ranskalaisia Burger Busin edessä, noin 30 metrin päästä kotiovelta.

_MG_4988
Meikä syö banaania Stonehengen luona.

_MG_5042
Meikä syö pitsaa Salisburyssa.

Ruokavalioni näyttää olevan terveellä pohjalla. Onneksi kaikista niistä kymmenistä syödyistä salt and vinegar sipsipusseista ei löydy kuvallista todistusaineistoa...

Kuvista kiitos Suville!

7.1.2012

Tahtoisin

Järkkärin
261623_213449915358873_175244022512796_545487_5603379_n_large
Ei tarvitse kuin katsoa kuvieni laatua täällä blogissa, niin ymmärtää miksi haluaisin kunnon kameran.

Raitapaidan
Coco-Chanel-Audrey-Tautou-012
Juuri sellaisen kuin Audrey Tautoulla on päällään Coco avant Chanel -elokuvassa.

Kukkapaidan
6056817830_6b21efcb1e_z_large
Olen etsinyt juuri oikeanlaista ties kuinka kauan. Paidasta alkaa tulla jo pakkomielle.

Täydellisen nahkatakin
tumblr_lx6b40ebqb1qdttmzo1_500_large
Toinen pakkomielle. Miten voi olla niin hankalaa löytää se oikea?

Lomalle aurinkoiseen paikkaan
tumblr_lxak96jtYI1qhivlyo1_500_large
Matkan ainoa aktiviteetti olisi päivän paistattelu. Olen tietoinen, että olen matkustellut viimeisen kolmen kuukauden aikana monen vuoden edestä, mutta kuten olen aikaisemmin sanonut, kun yksi matka loppuu, alan heti suunnitella uutta. Matkakuumeeni on krooninen.

Testailla Helsingin ravintoloita
ribeiro_red_wine_large
Enkä tarkoita tällä mitään Chicosia. Pelkästään Punavuoresta löytyy vaikka millä mitalla laadukkaita paikkoja, joissa syöminen olisi varmasti elämys.

Tämä kaikki materialistinen ja omaisuuksia vaativa haaveilu ei käy yksiin toivelistani ykkösasian kanssa, tahtoisin nimittäin:

Kiireettömän / työttömän arjen
4701141118_198caabcd4_z_large
Haluaisin tehdä töitä maksimissaan kerran viikossa, jos sitäkään. Olisi kiva keskittyä ainostaan opiskeluun ja pitää vapaapäivät oikeasti vapaina.

Työttömänä olo auttaisi myös toteuttamaan seuraavan toiveeni:

Ahmia elokuvia ja kirjoja
tumblr_lx9a2ngYNz1qgwaqho1_500_large
Tahtoisin katsella paaaljon elokuvia ja lukea kirjoa laidasta laitaan. Tv:n katsomisen voisi jättää vähemmälle.

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä tahtoisin:

Nukkua toisen vieressä
tumblr_lurk8pc3F61r22s0fo1_500_large
Tämä onneksi toteutuu ihan pian. Eikä edes maksa mitään.

Kuvat: we♥it, guardian.co.uk

5.1.2012

Dublin


Vuoden ensimmäiset postaukset käsittelevät Dublinia, mutta eipä ihme, kun kerta vietin siellä viime vuoden viimeiset ja tämän vuoden ensimmäiset päivät. Niiden aikana ehti näkeä ja kokea kaikenlaista.

Hotelli aiheutti päänvaivaa. Yksi mies hoiti koko puljua, eikä ollut kovin hyvä siinä. Ensin meidät laitettiin väärään huoneeseen kellariin, jossa oli jääkylmä ja meluisaa, sitten ilmoitettiin että olisimme siellä kaikki viisi yötä. Kahden yön jälkeen meidän piti kuitenkin vaihtaa huonetta ja raahata tavarat toiseen rakennukseen. Siellä ei toiminut netti, vaikka niin oli luvattu. Ulko-oven lukko jäi käteemme ovea suljettaessa ja se korjattiin vasta seuraavana päivänä. Viimeisenä päivänä huoneen maksaminen kortilla ei onnistunut, joka aiheutti taas ylimääräistä sähellystä. Hotelli oli oikea epäonnen pesäke, mutta muuten kaikki sujui hyvin.

PC311534

Päällimäisenä mieleen jäi kaikki pubit, joita löytyi joka kadunkulmasta. Uuden vuoden aattona löydettiin tunnelmallinen pubi, jonne jopa mahtui sisään ja jossa esiintyi mies kitaran kanssa. Loman paras hetki oli juoda viinilasillinen kuunnellen akustista versiota U2:sta.

Vuoden vaihtuessa kuuntelimme Christ Churchin kelloja. Keskustassa tanssittiin, poksauteltiin skumppapulloja ja muutamat intoutuivat antamaan pusuja kadulla partioineille poliiseille. Oli hienoa olla mukana Dublinin juhlinnassa. Erikoista oli, että en nähnyt yhtäkään ilotulitusta koko yön aikana.

P1011581 – Kopio

Eräs yksityiskohta, johon kiinnitin huomiota, oli jalankulkijoiden liikennevalot, joissa punaisen ja vihreän ukon välissä seisoi keltainen ukko. Valojen vaihtuessa kuului hassu viheltävä ääni, joka hymyilytti joka kerta kamalasti. Vaadin myös Suomeen liikennevaloja, jotka saavat hyvälle tuulelle.

PC301503 – Kopio

Uudenvuodenpäivänä aurinko paistoi ja me köröteltiin junalla Irlannin rannikolle Howthin kylään ihastelemaan merimaisemia. Howthista löytyi kallioita, veneitä, majakka, jopa muutama palmu sekä ruokaa kerjäävä hylje. Harmaa köntys oli niin hirmuisen söpö.

P1011635

P1011631

P1011617 – Kopio

P1011644

Muuten otettiin rennosti: käveltiin keskustassa katsastamassa tärkeimmät paikat, räpsittiin kuvia, törmättiin Dublinin Wall of Fameen, vähän shoppailtiin, katsottiin Harry Potter -leffoja televisiosta ja käytiin Writers Museumissa, kuten kunnon kirjallisuustieteilijän kuuluukin.

PC311543

PC311554

PC311552

3.1.2012

Dublin doors


Dublin (ja sen värikkäät ovet) jäi taakse ja melkein kolmen viikon yhtämittainen reissaus päättyi. Lisää kuvia ja juttuja matkasta on luvassa myöhemmin.

Tänään heräsin kukonlaulun aikaan alle kolmen tunnin unien jälkeen. Tuulisen ja ilmakuoppaisen lennon sekä kahden junamatkan jälkeen olin kotona Leicesterissa. Nukkumaan en päässyt heti, sillä jääkaappiin oli saatava täytettä ja keittiö sekä vessa siivottava (kiitos erään kämppikseni, joka on porsastellut täällä yksin yli viikon ajan).

Joka tapauksessa: Home sweet home!

Tosin pian huoneeni tulee olemaan sekasorron vallassa, sillä pitää aloittaa tavaroiden järjestely ja pakkaus. Kirppikselle joutuu jätesäkillinen tavaraa; lamppu, astioita, peili, viltti, vaikka mitä. Toivottavasti ne päätyy jonkun toisen käyttöön, niin tämä tavarapaljous ei tuntuisi niin tuhlaukselta...

Asiasta kukkaruukkuun. Pieni viherkasvi, jonka ostin huoneeseeni ekalla viikolla on edelleen hengissä, vaikka yleensä en onnistu pitämään mitään vehreää elossa. Se oli kymmenen päivää ilman huolenpitoa, mutta virkosi täysin kun kastelin sitä tänään. Voi kun saisin tämän ihmekasvin mukaani Suomeen.