Siinä oli siis Stonehenge (oikeastaan rippeet siitä). Se sijaitsi hieman tylsästi kahden autotien välissä. Jotta pääsi hieman lähemmäksi kuin 500 metrin päähän, piti maksaa 7 puntaa. Historian näkökulmasta paikka on hieno, se on osa kulttuurihistoriaamme. Mutta käytännössä turistien kansoittama vaellus kivien luo tuntuu näin jälkeenpäin ajateltuna hassulta.
Usvaiset nummimaisemat sekä lukuisat lampaat ja korpit ympäröivät Stonehengea, joten kokemus oli loppujen lopuksi hyvin englantilainen.
Salisbury, vanha kaupunki Stonehengen lähellä, oli myös peribrittiläinen. Sielläkin ihailin ihmisen rakennustaitoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti