26.9.2011

Perillä

Englannissa ollaan! Matka tänne ei ollut helppo, mutta ei se matka, vaan määränpää..

Eilen matkustin siis autolla, lentokoneella, metrolla, junalla ja kävellen. Tähän kaikkeen meni yli 10 tuntia ja mukana oli matkalaukku, urheilukassi ja läppärilaukku, yhteensä 33 kiloa tavaraa. Matka huipentui hotelliin, jossa ei ollut hissiä ja huoneeseen sata porrasta. Jaksoin nostaa matkalaukkua yhden portaan kerralla, joten aikaa ja hikeä tuhlaantui mukavasti. Tässä vaiheessa tunnelma oli melko apaattinen. Olin niin väsynyt, että oli mieli vain itkeä ja lähteä samantien maitojunalla kotiin.

Tiesin, että alku on hankala. Mahassa tuntuu möykky, josta säteilee pientä ahdistusta ja koti-ikävää. Mutta tänään oli jo parempi päivä. Kierreltiin kaupungilla tunteja ja syötiin hienossa brittiläisessä pubissa. Ilma on mitä mahtavin, tänään aurinko paistoi ja ulkona tarkeni ohuella paidalla ja ballerinoilla. Seuraaviksi päiviksi on luvattu +24 astetta, perjantaiksi +27!

Hotelli, jossa yövymme sunnuntaihin asti, on, no.. hyvin brittiläinen; likainen kokolattiamatto, kylpyamme kuuma- ja kylmävesivipuineen sekä aamiainen, joka koostuu luonnollisesti pavuista, munakokkelista ja pekonista. Rappuset ja ovet narisevat, mutta kyllä täällä viikon asuu. En silti malta odottaa, että pääsen omaan huoneeseeni ja saan purkaa matkalaukun.

Leicester on nätti, tunnelmallinen vanha englantilainen kaupunki, jonka keskusta on sokkeloinen. Huomenna yliopistolla alkaa infot, kampuskierrokset ynnä muu.

Seikkailu on virallisesti alkanut!


Näkymä hotellihuoneen ikkunasta..

Leicester Market


Ps. Postaustahtini voi tällä viikolla hieman hiipua, ohjelmaa on niin paljon, että kaikkea ei ehdi millään.

Ei kommentteja: