Tallinnasta mökille ja sieltä olohuoneeseen

Aika rientää, heinäkuu on jo ohi. Olen ottanut kesästä ja lomasta kaiken irti. Viimeisen viikon aikana olen ehtinyt tehdä vaikka mitä kivaa! Haluan muistaa ne kaikki kivat pienet hetket ja tekemiset viime päiviltä, joten kirjoitan tänne pienen tiivistelmän parhaista paloista.

Olen viettänyt vuosipäivää Tallinnassa. Ennen laivan lähtöä herkulteltiin Kluuvin Fazerin aamupalalla. Hotellissa nukuttiin päiväunet, skoolattiin halvalla ja pahalla valkkarilla ja ihailtiin auringonlaskua vanhankaupungin näköalapaikalta. Yöllä join maailman parhaimman Cosmopolitanin, samalla kun livebändi soitti jazzia hämyisessä baarissa. Tallinnassa oli hellettä, ja oli ihanaa pysähtyä välillä vastaantulleelle terassille ja syödä ulkona taivasalla. 




Helteistä oli Helsingissäkin, joten lauantaina vietin päivän Kauppatorilla ja Suomenlinnassa. Äiti tarjosi kahvit, lihikset ja munkkipossut torilla ja osti matkaevääksi meille herneitä ja kirsikoita. Suokissa oli paljon porukkaa, lauttaankaan ei mahduttu heti. Mereltä nähtiin, kun Kaivarissa hypättiin benjihyppyjä. Perillä kavuttiin kalliolle, korkealle ja ihan lähelle merta. Purjeveneitä lipui ohi minuutin välein.





Mökilläkin olen ehtinyt käydä. Kesän toinen kerta mökillä ja myös kesän toinen kerta, kun näin upean sateenkaaren, joka kaarsi koko järven yli. Uin sateessa ja lämmittelin löylyissä. Grilliherkkujen jälkeen piti köllötellä, ja päiväunet venyivät taas kerran parituntisiksi.





Ne hetket, kun olen ollut kotona, olen laittanut kotia uuteen uskoon. Kirpparilta löytyi täydellinen matto. Maalasin työpöydän metalliset jalat mattamustalla spraymaalilla. Järjestelin papereita kansoihin. Pesin ikkunat. Siirsin huonekasvien paikkaa. Kokosin aivan yksin ja itse tv-tason, joka on juuri se oikea, ja löytyi sattumalta pitkän etsimisen jälkeen edullisesti Jyskistä.


Puhtaat ikkunat, joista näkee läpi, jei!


Lehtikoteloihin menee tästä lähtien kaikki pöydällä pyörivät paperit. Koneen eteen laitoin muutaman kuvan, joissa voi lepuuttaa silmiä ruudun tuijottamisen välissä.

Alle viiden vuoden aikana, kun olen kotiamme asuttanut, olen laittanut olohuoneen kokonaan uusiksi. Muut huoneet ovat saaneet olla melko rauhassa, ne ovat olleet viihtyisiä ja silmäämiellyttäviä alusta asti. Olohuone taasen on ollut murheenkryyni, sillä kaikki muuton aikana ostetut pikahankinnat olivat epäonnistuneita. Pikkuhiljaa olen vaihtanut sohvan, kirjahyllyn, lampun, sohvapöydän, maton ja nyt tv-tasonkin. Se ei ole ollut järkevää rahallisesti, saati ympäristön kannalta. Kolkuttavaa omaatuntoa olen paikannut ajatuksella, että sohvan ja maton olen ostanut käytettyinä, ja vanhat huonekalut ovat löytäneet uuden kodin tai käyttötarkoituksen (esim. vanha tv-taso toimii kenkähyllynä eteisessä). Mitään ei ole tarvinnut heittää jätteeksi.

Eikä se omatunto enää kolkuta, sillä vihdoin olkkari on juuri sellainen, mistä olen pitkään haaveillut. Olohuoneessa vietän kuitenkin ison palan päivästä, joten olen tosi tyytyväinen, että se on vihdoin viihtyisä pesäkolonen. Hurraa!



Tänään sain vihdoin kodin ihan "valmiiksi" ja puhtaaksi. Nyt alan katsomaan leffaa, jonka hain eilen kirjastoautosta. Olin menossa käymään kaupassa, kun huomasin, että kas kirjastoauto on taas käymässä. Jos en ole aiemmin tätä hehkuttanut, niin nyt hehkutan: kuinka mahtavaa on, että kirjastobussi pysäköi kerran viikossa omaan pihaan! Siellä on aina ihan superi valikoima, nytkin löysin viisi sisustuslehteä, jotka oli kaikki uusimpia numeroita.

Tulipas randomia tekstiä. Mutta elämä on. Loppuun pyydän anteeksi tuon kuluneen sanonnan käyttöä ja kiitän ja kuittaan. Kivaa kesäistä viikkoa teille!