Kauneudenhoito ei kaunista

Nyt olisi aiheena sellainen sanahirviö kuin kau-neu-den-hoi-to-tot-tu-muk-set.

Omistan mielestäni vähän kosmetiikkaa ja kauneudonhoitotuotteita, mutta kun puteleita alkaa laskea, määrä on yllättävän iso. Kaapissa ja koreissa on varmasti montakymmentä putelia, purkkia ja muuta. Kauneuden ympärillä pyörii iso bisnes. Naisille (ja miehille) kehitetään jatkuvasti uusia tuotteita. Kulmakarvageeli, kynsinauhaseerumi, taas uuteen teknologiaan perustuva ryppyvoide. Faktahan on, että ei ole mitään tieteellisiä todisteita, että voide voisi estää, saati pysäyttää ryppyjen muodostumista. Oma ohjeeni on, että jätä voiteilla läträäminen ja naura niin, että kuusikymppisenä näkee, että olet elänyt iloista elämää.

Oma yleispätevä ohjeeni voisi olla myös, että jätä kosmetiikalla läträäminen vähemmälle muutenkin. Välillä on mukava laittaa kasvonaamio nassuun ja kurkut silmille. Siinä kuitenkin on kyse enemmän rentoutumisesta kuin ihonhoidosta. En usko, että yksittäiset tuotteet voivat saada ihoasi hehkumaan ja näppylöitä katoamaan. Erikseen on tietysti ihotautilääkärien määräämät tuotteet tai esimerkiksi atooppisen ihon hoito.

Tärkeintä ihonhoidossa on tietysti jo paljon jankutettu fraasi "kauneus tulee sisältä", jonka voi ottaa kirjaimellisesti. Jos elämäntapasi on terveelliset ja syöt ravintorikasta ruokaa (jota itse en kyllä valitettavasti tee), se näkyy ihossasi. Saippualla puunaaminen ei auta laisinkaan ja paksu meikkivoidekerros ei ole ratkaisu.

Minua alkaa kauhistuttaa, kun alan ajatella kuinka paljon päivässä naiset laittavat iholleen eri kemikaaleja. (Ja sitten vielä se aika, joka päivässä käytetään 'ihonhoitoon'.)



Itse ajattelen, että mitä vähempi, sen parempi. Hammasharjalla ja deodorantilla pääsee jo pitkälle. Käytännössä kuitenkin on monia 'perustuotteita', joita ilman ainakaan itse en tule toimeen. Kosmetiikka, jota käytän on tässä:
- shampoo ja hoitoaine, joskus merileväsuihketta hiuksiin
- hiuslakka
- deodorantti
- huulirasva
- puhdistumaito iltaisin
- kasvovoide
- meikkivoide ja ripsari
- joskus kuultovoide, huulipuna, kajali tai poskipuna
- joskus kynsilakka ja kynsilakanpoistoaine

Siinä se. Enempää ei tarvita, enkä silti mielestäni näytä tai haise peikonpoikaselta. Kannattaa kokeilla tehdä lista käyttämästäsi kosmetiiksta. Listan pituus voi yllättää.

Ennen puunasin kasvot tunnollisesti aamun illoin puhdistusaineella, silmämeikinpoistoaineella ja kasvovedellä. Nykyään käytän vain emulsiota iltaisin, jotta saan meikit pois naamalta. Ennen rasvainen, pintakuiva ihoni on nykään hyvinvoiva.

Mielestäni saippua kuivuttaa aina ihoa, vaikka siinä olisi minkälaisia kosteuttavia ainesosia. Käytän erittäin harvoin suihkusaippuaa, eikä hajustani ole silti valitettu, eikä ihoni tunnu kuivalta. En myöskään usko, että ihoa tarvitsee jatkuvasti rasvata (ihosairaudet ja allergiat on taas asia erikseen). Tämän uskallan sanoa empiriisen yhden tytön kokeen perusteella. Vartaloa rasvaan tuskin ollenkaan. Iho ei pyydä sellaista, josta se ei tiedä. Mitä vähemmän rasvaa käytän, sitä vähemmän ihoni sitä janoaa ja pitää itse yllä kosteustasapainon. (Ja ravinto auttaa myös tässä.)

Lopetin käsirasvan käytön, sillä tulin riippuvaiseksi siitä heti. Kädet tuntuivat rutikuivilta puoli päivää rasvaamisen jälkeen. Lopulta päätin kestää kuivuutta päivän tai pari, ja kas kuivuuden tunne katosi kokonaan. Tämän jälkeen olen käyttänyt käsirasvaa noin kerran kuukaudessa talviaikaan, eikä minkäänlaista ongelmaa ole ollut.



Hajuvettä en juurikaan käytä, se alkaa kutittaa nenää ja aivastuttaa, harmi vain. Hiuslakkaa käytän joka päivä, mutta järki sanoo, että jotakin mikä haisee niin kitkerälle (hajusteista huolimatta) ja saa silmät melkein vuotamaan, ei kannattaisi käyttää. Itseruskettavat, yö- ja päivävoiteet erikseen, silmänympärysvoiteet ja monet kuorinta-aineet ynnä muut ovat tässä taloudessa täysiä turhakkeita. Ne eivät vaikuta elämänlaatuun millään tavalla, ovat vain roinaa peilikaapissa.

Olen miettinyt myös jonkin verran kosmetiikan hinta-laatu-suhdetta. Kosmetiikkabisneksessä merkki maksaa. Olisi mielenkiintoista kuulla mikä on niin suuri ero kymmenen euron ja kahdeksankymmenen euron voiteessa, että moninkertainen hinta olisi perusteltavissa. Omassa käytössä olen huomannut, että esimerkiksi eräs kahdeksan euron ripsiväri peittoaa mennen tullen kaksikymppiä maksavat kolleegansa. Muistan katsoneeni brittiläistä sarjaa, jossa tehtiin mielenkiintoisia sokkotestejä. Ryhmä naisia kokeili mm. eri voiteita, niin ettei heillä ollut mitään tietoa voiteen merkistä tai koostumuksesta. Kalleimmat tuotteet voittivat harvoin raatia puolelleen.



Luonnonkosmetiikan idea on hyvä; luonnollisia ja puhtaita ainesosia. Pieniä merkkejä ja ekologisuutta on hyvä kannattaa. Siltikään en usko, että luonnonaineksista (tehtaassa) tehty puhdistusaine poistaa iho-ongelmia tai antaa hehkua. Mutta kosmetiikkaa me kaikki kuitenkin käytämme, joten liika kyynisyys on turhaa. Minä en tuomitse, käyttää joku sitten PirkkaQ10-voidetta tai 60 euroa maksavaa hunaja-kuusenkerkkä-seerumia. Itse käytän mitä sattuu ja milloin sattuu, mutta uskon, että vähemmälläkin pärjää.

Meikkaaminen on mielestäni ihan kivaa, mutta mielummin nukun aamuisin puoli tuntia pidempään kuin teen varjostuksia poskipäille.

Ja mikä tärkeintä, hymy kaunistaa aina.

En ole opiskellut näitä asioita tai ollut mitenkään kriittinen kuluttaja, joka etsii tietoa netistä. Nämä ovat omassa päässäni pyörineitä ajatuksia ja uskomuksia. Uskomuksia on monenlaisia ja olisi kiinnostava kuulla teidän ajatuksia kosmetiikasta sekä omia käyttötottumuksianne.

Kuvat: we♥it